Täytetyt sarvet

To do- listalla on ollut jo pitkään täytetyt sarvet. Hellapoliisilta löytyi mainio ohje taikinaan. Osan vehnäjauhoista korvasin täysjyvällä ja margariinin sijaan käytin voita. Ja taas kerran - superhelppoa ja hyvää! 
Sanomattakin on selvää, että makuyhdistelmissä on vain mielikuvitus rajana.
Itse tein kahdenlaisia: Mozzarella-Basilika-Aurinkokuivattu tomaatti ja Juusto-Kalkkuna-Persilja.

Täytetyt Sarvet
(16 kpl)

4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
150 g voita
2 dl maitoa
25 g hiivaa
1/2 tl suolaa

1 muna voiteluun
Seesaminsiemeniä / juustoraastetta pinnalle
Täytteet oman maun mukaan

Tee täyte/täytteet valmiiksi. Täytettä menee n. 1-2 rkl / sarvi.
Sekoita vehnäjauhot ja voi yhteen käsin nyppimällä. Sekoita joukkoon suola. Liuota hiiva kylmään maitoon  ja kaada jauho-voiseokseen nopeasti sekoittaen. Sekoita mahdollisimman vähän, mutta niin ,että taikina on tasainen. Älä lisää taikinaan jauhoja, vaikka taikina näyttää vaikeasti kaulittavalta...

Jaa taikina kahteen osaan ja kauli se pyöreiksi levyiksi. Käytä apuna vehnäjauhoja. Jaa ympyrät kahdeksaan sektoriin.

Laita jokaisen taikinasektorin leveimpään kohtaan 1-2 rkl täytettä, käännä rulliksi leveimmästä kohdasta kapeimpaan, ja taivuta sarven muotoon..

Voitele sarvet munalla ja ripottele pinnalle halutessasi seesaminsiemeniä tai juustoraastetta.


Paista 225 asteessa  n.11-15 minuuttia tai kunnes sarvien pinta on kauniin värinen.

Täytteenä toisissa (8 kpl) on Mozzarella-Basilika-Aurinkokuivattu tomaatti, jota maustoin vielä hieman mustapippurilla. Mozzarella valuu helposti sulaessaan pois rullasta, joten sulje sarvet mahdollisimman hyvin. Päälle ripottelin Seesaminsiemeniä.

Toinen täyte on Juusto-Kalkkuna-Persilja. Näitä tuli myös 8 kpl. Juustona on Emmental-raastetta ja Kalkkuna on leikkelettä saksittuna. Savukalkkunapalasta saisi myös hyvän täytteen. Lisäksi laitoin täytteeseen vähän oliiviöljyä aurinkokuivatun tomaatin purkista, joka antoi myös vähän lisää makua. Juustoraastetta ripottelin myös sarvien päälle. 

Kivaa viikonloppua!

Reeniä, reeniä ja reeniä!

Osallistuin viime syksynä elämäni ensimmäistä kertaa puolikkaalle. 21,0975 km - mikä uskomaton tunne saavuttaa maaliviiva koko matkan juosseena. Siitä innostuneena ilmoittauduin tämän vuoden tapahtumaan jo hyvissä ajoin. Välitavoitteena oli Toukokuun lopun Naisten Kymppi. Konkreettinen tavoite on ehdottomasti paras motivaattori. Se potkii lenkille silloinkin, kun mieluummin jäisi sohvalle makoilemaan. Se tietty päivämäärä huutelee takaraivossa ja vaatii suunnittelemaan harjoitusaikatauluja.

Tapahtuman lähestyessä epäusko ja -toivo hiipii ajoittain mieleen: olenko sittenkään harjoitellut tarpeeksi, olenko haukannut liian ison palan, riittääkö vauhti mihinkään? Kelloa vastaan en lähde juoksemaan, sillä jo matka sinänsä on voitto.  Mutta olisihan se mahtavaa, jos tulos olisi viime vuotta parempi. 

Eilen tein vuoden pisimmän lenkkini tähän mennessä, 18 km. Tuntui ihan hyvältä ja tsemppaava musiikki napeista antoi lisää voimaa heikkoina hetkinä. Ajattelin tempaista vielä toisen saman pituisen lenkin reilu viikkoa ennen h-hetkeä. Sitten kaikki voitava on tehty ja voi vain yrittää ottaa rennosti ja nauttia.

Perunatortillat

Maku -lehti odotti eilen postilaatikossa ja lehdessä oli paljon inspiroivia ohjeita. Teemana oli tietenkin sadonkorjuu. Meillä on pihassa 4 luumupuuta, joten varsinkin uudet leivontaohjeet niiden sadon hyödyntämiseen ovat tervetulleita. Eli luumujen kypsymistä odotellessa..

Ensin kuitenkin pääsi kokeiluun perunatortilla. En ole mikään perunan suurkuluttaja, mutta tätä teki mieli kokeilla. Tortillan väliin iskettiin kinkkua ja kasviksia. Makua antoi kermaviiliin tehty tsatsikityyppinen kastike. Toimii. Mistään pikaruoasta ei tosin voi puhua, koska lättyjen tekoon meni aikansa. Kätevä emäntä tekisi tietysti taikinan edellispäivältä jääneestä perunasoseesta. Hyvää kannatti kuitenkin odottaa. Lapset kysyivät voinko tehdä näitä myös huomenna ♥ 

Perunatortillat
(8 kpl)

3 dl perunasosetta
2-3 dl vehnäjauhoja

Valmista perunasose tai hyödynnä edellispäivältä tähteeksi jäänyt. Sekoita perunasose ja vehnäjauhot taikinaksi. Taikinan tulee olla kimmoisaa ja helposti kaulittavaa. Jaa taikina 8 osaan ja kauli jauhotetulla pöydällä ohuiksi letuiksi. Paista kuivalla paistinpannulla molempiin puoliin kaunis paistopinta, n. minuutti/puoli. Tortillat kannattaa muuten paistaa heti kaulimisen jälkeen, etteivät ne tartu kiinni toisiinsa. Täytä ja nauti.

 

kuva: www.maku.fi

Rahka-Kauraleipä

Viime viikolla meillä syötiin taas Namasten sämpylöitä, jonka reseptiä olen aiemmin kehunut parhaaksi leipäohjeeksi. Tälle viikolle etsin kauraisen leivän reseptiä ja kokeiluun pääsi Valion sivuilta löytynyt ohje. Tuli muuten hyvää! Rahka pitää leivän mehevänä seuraavinakin päivinä.

Rahka-Kauraleipä
(4 pyöreää leipää)

5 dl vettä
50 g hiivaa
1 rkl suolaa
2 rkl siirappia
250 g maitorahkaa
4 1/2 dl kaurahiutaleita
n. 12,5 dl vehnäjauhoja
50 g  voita

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja siirappi. Sekoita taikinaan rahka, kaurahiutaleet, vehnäjauhot ja pehmeä voi. Alusta ja anna kohota n. 20 minuuttia.

Jaa taikina neljään osaan ja leivo pyöreiksi leiviksi. Ripottele pinnalle kaurahiutaleita ja paina samalla leipiä ohuehkoiksi. Kohota leipiä 30-40 minuuttia.

Paista 225 asteessa n. 15-20 minuuttia.

Metsäretki

Aurinko paistoi päivällä niin hienosti, että innostuimme lähtemään pienelle retkelle lähimetsään. Mustikat oli poimittu, puolukat eivät olleet vielä kypsiä, mutta hyvällä tuurilla löysimme vähän Kanttarelleja. 

Tein huomiselle töihin lounaaksi Kanttarelli-pekonipastaa. Sipulit ja timjamin hain omalta kasvimaalta. Mun eväät tulee niin kirkastamaan koko sateisen maanantain! 

Hyvää alkavaa viikkoa!

Punaherukkapiirakkaa välipalaksi

Arkeen on mahtavaa löytää uusia toimivia reseptejä, joilla voi ilahduttaa sateisena iltana tai vaikka näin perjantaina, kun koululaiset kolistelevat kotiin ja kaipaavat välipalaa.

Vaikka punaherukka ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini, tein tätä Madame Edith -blogista löytämääni reseptiä jo toistamiseen tällä viikolla! Nopea tehdä ja katoaa lautaselta alta aikayksikön. Kookos tuo "peruspiirakkaan" luonnetta.

Punaherukkapiirakka

125 g voita

2 dl sokeria

2 munaa

2 dl vehnäjauhoja

1 tl vaniljasokeria

1/2 tl vaniljajauhetta

1 dl kookoshiutaleita

(1 tl leivinjauhetta)

2 dl punaherukoita

Tarjoiluun: vaniljajäätelöä (Lidlin Bourbon Vanilla on hyvää!)

Sulata voi ja vatkaa siihen sokeri. Lisää munat. Vatkaa taikinaan vehnäjauhot, vaniljasokeri ja -jauhe, kookoshiutaleet ja leivinjauhe. Ripottele päälle marjat ja kaada voideltuun (irtopohja)vuokaan. Paista 175 asteisessa uunissa n. 25 minuuttia.

Muutin reseptiä hieman: vähensin vaniljasokerin määrää ja laitoin vaniljajauhetta tuomaan makua. Nyt toisen kerran tehdessäni laitoin myös 1 tl leivinjauhetta. Makutuomarit sanoivat jälkimmäisen piirakan olleen parempaa, koska se oli kuohkeampaa. Itse ehkä pidin piirakan koostumuksesta hitusen enemmän ilman leivinjauhetta. Niin tai näin, tämä ohje tulee varmaan käyttöön jatkossakin. Ehkä ensi kerralla kokeilen eri marjoja.

Mukavaa viikonloppua!

Ravintolapäivä 17.8.

Viime vuoden Elokuussa osallistuimme itse kolmen naisen porukalla Ravintolapäivään tehtaillen ihania juustokakkuja. Vaikka päivä oli menestys, päätimme jättää tämän syksyn väliin. Ehkä ensi vuonna?
Lähdimme kuitenkin tyttöjen ja siskoni kanssa viime sunnuntaina katsomaan Tampereelle Ravintolapäivän tarjontaa. Ja olihan sitä.

Valitsimme ensimmäiseksi kohteeksi Litukan siirtolapuutarhan aika pitkälti miljöön vuoksi. Päivä oli aurinkoinen ja puutarhat toinen toistaan kauniimpia - ihana paikka! Menimme syömään Intialaisen menun erään puutarhan pihaan. Lapset pitivät pehmeän makuisesta kanakeitosta ja me siskoni kanssa söimme pienen lautasellisen erilaisia ruokia. Siitä löytyi kana-pähkinäkastiketta, riisiä, jugurttikastiketta ja linssimuhennosta. Ihan ok annos, itse olisin maustanut hieman rohkeammin. 

Sieltä jatkoimme jälkiruualle keskustaan. Hämeenpuistossa oli aivan ihan kakkukahvila! Kadulle oli tuotu muutama värikäs tuoli & pari pöytää ja kerrostalon alimman kerroksen ikkunoista kakkuja tarjoilivat ystävälliset nuoret naiset. Kakkupalavalikoimasta oli suorastaan vaikeaa valita oma suosikkimaku. Otin Maapähkinä-moussen, joka oli todella hyvää.

Tässä kiteytyi juuri se, mitä minä haluan Ravintolapäivältä: rentoa tunnelmaa, iloisia ihmisiä, uusia makuja ja kokemuksia. Herkutellaan yhdessä ja nautitaan auringosta.